»Haa», huudahti hän ja lähestyi herttuaa, »te haluatte ryöstää kuninkaan? Hyvä on, minä sanon teille, että saatte hänet haltuunne vain vainajana!»
Herttua vuorostaan astui miekka koholla Drouetia kohden.
Mutta kansalliskaartin päällikkö astui väliin.
»Jos tulette askeltakaan lähemmäksi», sanoi hän herttualle, »niin minä tapan teidät!»
Silloin syöksyi esiin muuan mies joukon uhkauksista piittaamatta.
Se oli Isidor de Charny. Drouetia juuri hän oli väijynyt.
»Pois tieltä, pois tieltä!» huusi hän ja työntyi ratsullaan väkijoukkoon. »Tuo mies kuuluu minulle!»
Ja puukko ojossa hän hyökkäsi Drouetin kimppuun.
Mutta juuri kun hän oli tavoittamaisillaan miehensä, kuului yhtaikaa kaksi laukausta: toinen ammuttiin pistoolilla, toinen kiväärillä.
Pistoolinluoti litistyi Isidorin solisluuta vasten.