»Soo, sanoiko Gilbert niin?»
»Tunnetteko hänet?»
Tuntematon hymyili.
»Minä tunnen kaikki ihmiset», sanoi hän, »kuten tunnen sinut, Billot, Pisseleun isännän, kuten tunnen Pitoun, Haramontin kansalliskaartin kapteenin, kuten tunnen varakreivi Isidor de Charnyn, Boursonnesin herran, kuten tunnen Catherinen…»
»Olen jo kerran kieltänyt sinua lausumasta sitä nimeä, veli.»
»Minkä vuoksi?»
»Koska Catherinea ei enää ole.»
»Mitä hänestä siis on tullut?»
»Hän on kuollut!»
»Ei ole, hän ei ole kuollut, ukko Billot», huudahti Pitou, »sillä…»