Sellainen oli tilanne syyskuun 1 päivän illalla. Ilmassa oli ukkosen tuntu; uhkaava salama ja jyrinä painoivat raskaasti jokaisen mieltä.
XI
Syyskuun 1 ja 2 päivän välinen yö
Näin olivat asiat, kun syyskuun 1 päivänä kello yhdeksän illalla Gilbertin apulainen — palvelija-nimitys oli poistettu tasavalta-aatteelle sopimattomana — Gilbertin apulainen astui tohtorin huoneeseen ja ilmoitti:
"Kansalainen Gilbert, vaunut odottavat portin edessä."
Gilbert painoi hatun silmilleen, napitti päällystakkinsa kaulaan asti ja aikoi lähteä ulos, mutta kynnykselle ilmestyi samassa muuan mies, jonka yllä oli avara viitta ja jonka kasvoja varjostivat leveät hatunlieret.
Gilbert väistyi askelen taaksepäin. Pimeässä ja tällaisena hetkenä kaikki ovat vihamiehiä.
"Minä se olen, Gilbert", sanoi ystävällinen ääni.
"Cagliostro!" huudahti tohtori.
"Kas niin, taaskin te unohdatte, ettei minun nimeni ole enää
Cagliostro, vaan parooni Zannone! Teille, rakas Gilbert, minä en tosin
muuta nimeä enkä sydäntä, vaan olen alati, sitä ainakin toivon, Josef
Balsamo."