"Niin, niin", myönsi Gilbert, "ja sen todistukseksi mainitsen, että olin lähdössä tapaamaan teitä".
"Sitä aavistinkin", sanoi Cagliostro, "ja sitä varten tulen tänne, sillä teidän piti toki ajatella, etten minä tällaisina päivinä tee mitä herra de Robespierre on tehnyt: minä en lähde maaseudulle".
"Pelkäsinkin, etten tapaisi teitä, ja olen nyt ylen iloinen, kun näen teidät… Mutta astukaa sisään, olkaa hyvä!"
"No, tässä olen! Sanokaa, mitä minulta haluatte?" kysyi Cagliostro seuratessaan Gilbertiä tohtorin asunnon perimmäiseen huoneeseen.
"Istukaa, mestari!"
Cagliostro istuutui.
"Te tiedätte, mitä tapahtuu", aloitti Gilbert.
"Haluatte kai sanoa, mitä kohta tapahtuu", oikaisi Cagliostro, "sillä tällä hetkellä ei tapahdu mitään".
"Niin, olette oikeassa. Mutta jotakin kauheaa on tekeillä, eikö niin?"
"Kauheaa tosiaankin… Mutta kauheakin on toisinaan välttämätöntä."