"Rouva kreivitär", sanoi Gilbert.
Andrée kohotti katseensa ja silmäili ympärilleen mitään näkemättä. Mietiskelyn harso oli vielä hänen katseensa ja miehen välissä, joka seisoi hänen edessään. Vähitellen hänen katseensa selkeni.
"Ah, tekö, herra Gilbert?" kysyi Andrée. "Mitä te tahdotte?"
"Rouva", vastasi Gilbert, "kuuluu hirveitä huhuja siitä, mitä huomenna tapahtuu vankiloissa".
"Niin", sanoi Andrée, "tuntuu siltä kuin meidät aiottaisiin surmata.
Mutta te tiedätte, herra Gilbert, että minä olen valmis kuolemaan."
Gilbert kumarsi.
"Minä tulen noutamaan teitä, rouva", sanoi hän.
"Tulette minua noutamaan?" ihmetteli Andrée. "Minne aiotte viedä minut?"
"Minne haluatte, rouva. Te olette vapaa."
Ja hän ojensi kreivittärelle Dantonin kirjoittaman vapauttamismääräyksen.