Ludvig XVI vaipui, miltei väliasteitta, suoraapäätä uneen. Ruumiilliset tarpeet olivat, kuten on mainittu, hänen tyrannejaan. Kuningas nukkui näin säännöllisesti puolitoista tai kaksi tuntia. Kun hän oli herännyt, jatkettiin keskustelua. Paikalle kutsuttiin Cléry, joka ei ollut koskaan kovin kaukana. Cléry antoi pikku prinssille tavanomaisen kirjoitustunnin. Kun tämä opetustunti oli päättynyt, hän vei prinssin madame Elisabethin huoneeseen ja antoi hänen heitellä kumi- tai nauhapalloa.
Kun ilta ehti, koko kuninkaallinen perhe kerääntyi saman pöydän ympärille. Kuningatar luki lujalla äänellä jotakin lapsia huvittavaa tai kehittävää. Kun kuningatar väsyi, jatkoi madame Elisabeth. Kello kahdeksaan asti luettiin. Kello kahdeksan kruununprinssi haukkasi iltaisensa madame Elisabethin huoneessa. Muu perhe oli läsnä. Aterian aikana kuningas otti esille kokoelman Mercure de Francea, jonka hän oli löytänyt kirjastosta, ja kyseli lapsilta arvoituksia.
Kruununprinssin lopetettua iltaisensa kuningatar antoi hänen lausua seuraavan rukouksen:
"Jumala kaikkivaltias, joka olet minut luonut ja lunastanut, minä palvon sinua! Suo minun isälleni kuninkaalle ja kaikille omaisilleni elonpäiviä ja suojele meitä vihollisiltamme. Anna rouva de Tourzelille voimia, jotta hän kestäisi, mitä hän on joutunut meidän takiamme kärsimään."
Sitten Cléry riisui hänet ja pani hänet makuulle. Jompikumpi prinsessoista jäi hänen vuoteensa viereen, kunnes hän nukahti.
Joka ilta näihin aikoihin joku sanomalehtien kaupustelija meni Templen ohi huutaen päivän tuoreimmat uutiset. Cléry asettui kuuntelemaan ja tiedoitti kuninkaalle huutajan sanat.
Kello yhdeksän tuli kuninkaan iltaisen vuoro.
Cléry vei tarjottimella illallisen prinsessalle, joka valvoi pikku prinssin vuoteen ääressä.
Lopetettuaan illallisensa kuningas meni kuningattaren luokse, tarjosi hänelle kuten sisarellensakin kätensä, syleili lapsia, palasi omalle puolelleen, vetäytyi kirjastoon ja lueskeli siellä keskiyöhön asti.
Prinsessat vuorostaan sulkeutuivat huoneihinsa. Toinen valtuuston virkailijoista jäi siihen pikkusuojaan, joka erotti toisistaan nämä kaksi huonetta. Toinen virkailija seurasi kuningasta.