SIIRI (arvokkaasti, ottaen hatun päästään). Sinulla ei ole makua,
Tuure.
TUURE. Eikö ole? Ja kuitenkin olen valinnut sinut puolisokseni.
SIIRI. Anteeksi, minäpä se valitsin sinut.
TUURE (nauraen). Siinä tapauksessa tunnustan mielelläni, että — sinulla on hyvä maku. Mutta nyt pitää minun mennä.
SIIRI. Mihinkä niin?
TUURE. Ulos —. Konttorista hakemaan rahaa.
SIIRI (mielistellen). Mitä sillä tekee! Mamma väitti aina, että on huonoa taloudenhoitoa maksaa käteisellä.
TUURE. Niin, tulee kyllä huokeammaksi, kun ei maksa ollenkaan (syrjään) — kuten hän.
SIIRI. Ei, mutta vähän kerrassaan.
TUURE. Säästä sinä viisautesi, Siiri, muuten muserrat minut aivan kokonaan. (Hellästi.) Onko pikku vaimoni nyt oikein tyytyväinen?