Sitten he vähitellen rupesivat siirtymään paikoiltaan ja lyöttäytymään ryhmiin.
Ylämaan asukkaat tulivat yht'äkkiä puheliaiksi ja sydämellisiksi. Heidän sointuva ääntämisensä, joka muistuttaa Caprin asukkaiden puhetapaa, virtaili raittiisti salin läpi.
Liityttiin yhteen tuttavallisesti utelemaan viime aikain tapahtumia.
Nuoret tytöt räpättivät kuin parvi hilpeitä vesilintuja.
Siellä seisoo Ghita Thulesius, Lunnön kauppiaan tytär. Hän on korkea ja solakka ja hänen pitkä joutsenkaulansa ja pienet kirkkaat silmänsä ovat alituisessa liikkeessä.
"Niin, mitä sinä taas sanoitkaan — siitä leningistä?"
Miksi et myöntänyt sitä ehdottomasti kauniiksi?
Voi, kuinka täällä on kuuma! Kaikki he yhtyvät siihen, että on kuuma, ja lörpöttelevät yhä edelleen kamariherrattaren valkeasta silkkileningistä. He ottavat äänestääkseen, oliko Saara Listow sanonut sitä jokseenkin vai erinomaisen kauniiksi. Heissä on samaa elämänintoa ja lämpöä kuin ylämaan kesäpäivässä. Heidän nuoret, haaveksivat mielensä juovat juhlailoa. He ihmettelevät kynttiläin paljoutta, jotka eivät kuitenkaan täysin valaise huonetta, he iloitsevat kahvista; se tulee aina niin otolliseen aikaan, ja täällä pappilassa saa niin paljon muutakin hyvää sen lisäksi.
He tietävät sitten myöhemmin saavansa tanssiakin, mutta eivät sano mitään, sillä he luulevat sitä salaisuudeksi. Kun pappilassa tanssitaan, on se aina salaisuus, jonka rovasti uskoo heille kaikille käytävässä.
Mutta Ghita ja Saara eivät voi pysyä alallaan. Joutsenkaula on alituisessa liikkeessä ja Saaran silmät pälyvät niin, että ystävättäret jo luulevat, että hän itsekin lähtee liikkeeseen, vaikka hän vakuuttaa seisovansa aivan hiljaa. Selma Lind on viehättävä vaaleassa leningissään. Hänen mustat, suloisen levottomat silmänsä ja lumivalkea hipiänsä tekevät hänet pulskan kalalokin kaltaiseksi. Hän seisoo, tähystelee. Tahtoo näet katsella uutta tuomaria, kun tämä saapuu. Tuomarin merkillisyys on siinä, ettei hän ole naimisissa ja että hänellä on hiljattain Kristianiasta saapunut apulainen —.