"Onko totta, että Te olette veneenne kaikkivaltias päällysmies? Rouva Löyen on ihastunut siihen, että saa purjehtia kotiin Teidän kanssanne tänä iltana."
Mutta Gunvor kävi jo hyvästiä jättämässä. Tuomari katsoi hänen jälkeensä.
Tuollaisessa tummanpunaisessa puvussa hänen aina olisi pitänyt olla. Se oli niin yksinkertainen, ei vaatinut mitään omasta puolestaan, päästi vain hänen ihanan vartalonsa esiintymään — ja tuo tummanpunainen antoi kuin lämpöä hänen kylmille sanoilleen ja sulautui yhteen hänen kasvojensa vaihtelevain ilmeiden kanssa, kun hän oli vaiti.
Tuomari iloitsi Gunvorista, joka läheni noita "kymmentä ylintä" ja seisoi siellä kuin ruhtinatar, joka tarkastelee joukkoaan. Hän oli tietenkin heidän käsityspiirinsä ulkopuolella, siksi he eivät koskaan voineet antaa hänen olla rauhassa. Jo he olivat uskotelleet tuomarillekin, että Gunvor heistä oli sydämetön ja yleisiä harrastuksia vailla. Ja jo aikaisemmin illalla, kun hän oli istunut heidän keskuudessaan, oli tuomaria huvittanut katsella, miten Gunvorin luonteen tyyni ylevyys ilmeni toisin kuin noiden muiden komeilevain pikku ihmisten lakeijanaamat.
Tuntui siltä kuin hän olisi kirjoittanut uutta vastustamatonta, kumoamatonta "Napoleonin lakikirjaa".
Tuomari saattoi heidät laiturille; sen hän voi tehdä, vaikk'ei hän oikeastaan pitänyt siitä, että naiset istuivat peräsimessä ja hoitivat purjeita. Tuolla alhaalla seisoi Tobiassen kiirehtien niitä, jotka aikoivat Uthammerin ohi. Puolen tunnin kuluttua ei sinne ollut enää meneminen. Ja lisäksi pimeni niin, että purjehtiminen merellä kävisi vaikeaksi. Ei sitten enää olisi aikaa mälliään kääntää.
"Hyvää yötä" — kuului Gunvorin ääni, kun vene laskettiin irti. — "Mitä arvelet, äiti?" Sillä heidänkin oli mentävä Uthammerin ohi.
"Kyllä me siitä selviämme", sanoi Elina-rouva rauhallisesti.
Ja vene solui ulapalle ja katosi luodon taakse. Kaukaa etäältä kuului lähenevän myrskyn omituinen, jymeä pauhu.
Rovasti oli lähettänyt pyytämään tuomaria jälleen sisään. Uutta konjakkilajia oli maistettava ja tuomari oli niiden tuntija.