Hänen äänessään oli jotakin, joka herätti neiti Gregoryn huomiota. Hän katsoi tyttöön sanoen:
"Ei yhdenkään pienen tytön pidä toivoa pois vanhempiensa luota. Hyvät pienet tytöt eivät sitä tee."
Greeta katsoi alas hämillään. Hänen sivukumppaninsa tuuppasi häntä kyynäspäällään.
"Se oli sinulle, Greeta!" kuiskasi hän.
Greeta antoi hänelle kiivaan tuuppauksen takaisin, ja tämä tuotti hänelle uudestaan nuhteita opettajattarelta; ja kun opetustunti oli loppunut ja lapset poistuivat, sai Greeta jäädä jälkeen.
"Etkö tahdo rakastaa Jeesusta, Greeta, ja koettaa tehdä hänen tahtoansa", sanoi opettajatar surullisella äänellä.
Greeta katsoi lattiaan eikä puhunut mitään.
Neiti Gregory jatkoi: "Olen monta kertaa toivonut, että sinä enemmän rakastaisit raamattua, Greeta. Sinä näytät aina ajattelevan jotakin muuta. Etkö sinä pidä raamatun kertomuksista?"
"Kyllä, kun niissä puhutaan palvelustytöistä", vastasi Greeta katsahtaen neitiin iloisesti hymyillen.
"Vai niin, pidätkö sinä niistä? Miksi niin? Ethän sinä ole palveluksessa, vai miten?"