— Frank, musta mies, paha, hän lisäsi.
Villit eivät ollenkaan siedä neekerejä. Viitaten sitten länteen ja osottaen kirkasta aurinkoa, hän toimesi:
— Paha, hyvin paha! Myrsky! Myrsky!
Nuori Rostales selitti minulle, sitten kun Laputcha oli mongertanut koko joukon ranskalaisia, englantilaisia ja espanjalaisia sanoja, paimenen ihmettelevän, että me sellaisella ilmalla olemme tulleet Pointe-aux-Joncsiin, ja kehoittavan meitä vielä sinä iltana palaamaan, jollei sekin jo ollut liian myöhäistä. Laputcha pyysi meitä kulkemaan jalkaisin rantaa pitkin, sillä aikaa kun hän aikoi kulettaa veneemme asuntonsa luo. Ketterästi kuin apina hän hyppäsi veneeseen. Oikeinpa tuntui kammottavalta, kun näimme tuon kummallisen, aavemaisen haamun iltaruskon hohteessa merellä kiitävän.
Paimen, joka oli saapunut perille paljoa ennen meitä, oli sytyttänyt tulen kattilan alle ja istuutunut sen ääreen. Ympärille muodosti karja laajan kehän, jonka läpi meidän täytyi kulkea hyvin varovasti, etteivät elukat olisi meitä raadelleet. Sitten kun Laputcha oli kutsunut meitä istumaan, viittasi hän käskevästi neekerille, joka paikalla häntä totteli. Maahan tulleiden vierasten voittama semenooli, Rostalesin karjanpaimen, piti itseään kumminkin neekeriä ylevämpänä olentona, sillä hän oli vielä vapaa. Vedettyään veneen maalle toi Frank meille Laputchan käskystä suuren kypressipuisen vadin, muutamia rikkinäisiä fajanssilautasia, ameriikkalaisia kaksihaaraisia ottimia ja calebasseja, jotka saivat toimittaa lasin virkaa. Me kieltäysimme kuitenkin syömästä ja joimme sen sijaan kupin teetä. Vaihtokauppaan olimme hyvin tyytyväiset, sillä jo nähdessäkin inhotti meitä ruoka, jota Laputcha meille tarjosi.
Yö oli tullut. Me levitimme peitot vuoteeksemme ja paneusimme maata. Laputchalla näytti vielä olevan jotain sanottavaa. Nähtyään meidät yöteloillamme ei hän enää voinut pidättää itseään.
— Whiskyä Laputchalle! hän huusi Frankille komentavasti.
— Ei, sanoi Louis Rostales päättävästi, kuitenkin ihan eri tavalla kuin Frankia puhutellessa. — Ei ollenkaan whiskyä, muutoin Laputcha juopuu, emmekä huomenna voi lähteä sorsan ammuntaan.
— Laputcha tahtoo vain vähäsen!
— Hyvä, saat vähäsen! Huomenna meidän pois mentyä voit juoda loput.