"Niin, — herra varjelkoon."
Hemmi oli heti rippikoulun käytyänsä lähtenyt Helsinkiin ja sinne se oli jäänytkin. Ei häntä maantyö ollut koskaan huvittanut.
"Jo tuo uhkasi Selmakin lähteä Helsinkiin. Vielä sanoi sunnuntainakin että jos ei Oijalaan oteta — niin lähtee."
"Voi voi sitä tyttöä! Kun saisi sanan että tulisi täällä käymään."
"Meneehän se minun mukanani. Vien huomena mustikoita ruustinnalle. Se kun aina haluaa niitä Kiepinmäen suuria marjoja."
Eeva oli hyvillään asian lupaavasta luonteesta ja teki pois lähtöä.
"Vaan jos tuo isäntä mitä sanoo? Jos ei ole mieleinen…"
"Eipä se asia hänelle kuulu, — emäntä ne on aina ennenkin tässä talossa ratkaissut."
Mutta eipä se sekään enää vanhaa latuaan juossut.
Kun Aliina samana iltana otti asian puheeksi, teki Kalle Kustaa heti puolittaisen tenän.