Oliko Helmiina rouva muuttunut? Ei, hän oli päinvastoin vieläkin piinaavampi. Sillä Pyryn hieno alistuminen oli alituinen äänetön vastalause hänen omaa raakuuttaan vastaan. Mutta — "me maksetaan ja myös vaaditaan", kuten rouva Tillinen sanoi — Pyry sai hyvän palkan. Ja se piti häntä paikassaan. Hän voi lähettää kotiin ja panna hiukan säästöönkin. Jospa hän kerran voisi suorittaa opettajakurssin ja päästä itsenäiseen virkaan! Pyry kesti ja kärsi. Onneksi oli hänellä hilpeä luonne, joten hän saattoi välistä huvitella Helmiina-rouvan ilkeyden kustannuksella.
Hänen asemansa oli vähän himmeä. Hän oli vieraitten aikana Riitta-neiti. Silloin ei saanut auttaa Maria, "sillä ei ollut hienoa seurustella piikojen kanssa." Toisella kertaa kuului: "Eikö Riitta ymmärrä auttaa Maria, vaikka Mari on hukkua työhön!" Riitta auttoi Maria mielelläänkin, sillä Mari piti kyökin lämpimänä. Riitan huone oli aina kylmä. "Viileys on fiiniä", selitti Helmiina-rouva häijysti. Ja sitten: hän sai kuuman kahvikupin Marilta silloin, kun Helmiina rouvalla oli vieraita eikä Riitta saanut mennä kahvipöytään ja olisi siten jäänyt ilman kahvia.
Helmiina-rouvalla oli kahdenlaisia vieraita. Hienoja vieraita, joitten aikana ei Riitan sopinut näyttäytyä, koska Helmiina rouva ei oikein tietänyt, sopiiko kotiopettajatarta esitellä. Silloin Riitta sai olla lastenkamarissa. Ja pojat — niitä vartenhan hän olikin — kolme seitsemän ja kolmen vuoden välillä olevaa naskalia, olivat tästä riemuissaan. Pyryhän osasi satuja, jolla he ulvoivat ilosta. Mutta siitä seurasi, että Pyry sai pisteleviä nuhteita. Hän tuotti Helmiina-rouvalle häpeää, "vieraat luulivat lastenkamaria ryövärien luolaksi". Siksi Pyry kertoessaan yhtenään varoitti: "Älkää kirkuko kovaa!"
Kävi myös tavallisia vieraita. Silloin Riitta-neiti kutsuttiin sisään ja Helmiina-rouva loisteli hänen tiedoillaan. Mutta näitä kutsuja Pyry koetti välttää, sillä ne olivat surkeita vierailuja. Juorut, palvelustytöt ja juorut. Toisinaan puhuivat nuo jalot rouvat sellaisia juttuja tuttavapiiristään, että Pyry punasteli ja puikahti jonkin sopivan syyn nojalla pois. Hänessä oli synnynnäinen kammo kaikkea likaista kohtaan. Helmiina-rouvaa se ärsytti. Hänelle olivat roskaiset asiat mieluisin puheenaihe. Hän kuului niihin alhaisiin luonteisiin, jotka mielellään rypevät rapakossa. Ja Pyryn sisäinen puhtaus raivostutti häntä. "Mikä kuningatar se on olevinaan! Tämän takia pitäisi muka sanansakin seuloa. Mokomakin! Köyhä kuin kirkonrotta!"
Kun Pyry tällaisten kohtausten jälkeen illalla vuoteessaan risti kätensä ja muisteli kotia ja pikku Untuvaa, oli kuin hän olisi kylpenyt sielunsa kirkkaaksi jälleen. Ja hän nukkui rohkaistunein mielin.
Pyryn pukeutumisessakin oli Helmiina-rouvalla sanomista. Pyryn yksinkertaiset puvut harmittivat häntä. Olivathan ne vastakohtana hänen omille hepenilleen. Mutta Pyryn oli mahdoton mukautua Helmiina-rouvan makuun.
"Nyt on ostettava hattu", määräsi rouva, kun herra Tillinen maksoi Pyryn palkkaa. Sen Pyry oli itsekin päättänyt tehdä. Mutta kun hän palasi kaupasta päässä yksinkertainen samettibaretti, jonka hän tiesi pukevaksi, raivostui rouva Tillikainen. "Katsokoon kerrankin oikeata hattua!" huusi hän kieputtaen Pyryn edessä vasta ostamaansa uutta hattua. Pyry kauhistui tuota koreansinistä rykelmää, joka oli täynnä punaisia ruusuja ja vihreitä sulkia. "Kaikki ihmiset ihmettelevät noita merkillisiä hattuja!" lopetti Helmiina-rouva.
Pyry tiesi, että "kaikki ihmiset" olivat nuo Helmiina-rouvan hyvät ystävättäret, ja heidän ihmettelynsä ei häntä liikuttanut. Oman makunsa mukaan hän pukeutui edelleenkin. Persoonallisuuttaan hän ei tahtonut muuttaa.
Nämä Helmiina-rouvan ominaisuudet olivat kuitenkin varsin siedettäviä sen rinnalla, minkä Pyry sittemmin huomasi, ja mikä sai hänet ainiaaksi halveksimaan emäntäänsä. Postia eteisestä hakiessaan hän näki rouvansa istuvan salissa ja nauraa rötköttäen lukevan kirjettä. Hänen kädessään olevassa kuoressa oli Marin osoite. Pyry pysähtyi hämmästyneenä. Helmiina-rouva liimasi kirjeen uudelleen kiinni: "Siin' on Marin posti!"
"Mutta onko Mari luovuttanut rouvalle luettavaksi…?"