"Hauskaa kesää, karhutoveri! Kiitos ilosta!"
Riemuiten liehutti Riitta nenäliinaansa. Ei hän ollutkaan puhunut tyhmyyksiä.
Tehin aukeella selällä muutettiin laivaa. Pian alettiin kulkea Jämsänjokea. Rehevät rannat puistoisine taloineen, kaikki uhkeata ja kukkeata. Tuossa on tumma vuori, Virmapyhä, se kohoaa ihan eteen. Eipäs! — joki polvistuu, väistää vuoren, ja jo näkyy kirkko kellotorneineen. Sitten laiva sätkyttää Jämsän komean kirkonkylän, Seppolan, satamaan. Joku viluinen odottelija harmaalla rantasillalla. Koko kylä nukkuu toukokuisen aamuyön valoisassa hämärässä. Rannan puissa vain linnut livertelevät. Nukkuvat vehmaat, heleänvihreät ruispellot vanhan kirkon ympärillä, nukkuvat rakennuksetkin: punakattoinen yhteiskoulu niittyjen keskellä, sen takana kansanopisto, lännempänä kauppatalot ja matala kansallispirtti pilareineen, nukkuvat poikki joen kaartuvat korkeat sillat, kivinen ja komea Valtasilta ja puinen, runollinen kirkkosilta — palanen isänmaata, sirpale Suomea.
"Hyvää huomenta, isänmaa!" Riitta huiskuttaa rannoille. Tuntuu taas niin suloiselta saapua kotipaikkaan. Laiva sivuuttaa Paunu-puiston ikivanhat koivut; — entisaikain kalmisto, nyt kansanjuhlainpito-puisto. Nukkuvat siellä vanhat jäämit ikuista untaan. Mitä miettinevät haudoissaan, täytyneekö heidän kääntää kylkeään ja murahtaa: "Sanoja, sanoja, tekisivät työtä!" Oliko Riitta tehnyt työtä isänmaalle?
Vihellys. Tuolla ne tupruttavat, tutut pitkät savutorvet, kuin tulivuoret. Kohoavat tehtaiden tiiliseinät, Jämsänkosken teollisuuskeskus, Sydän-Suomen Tampere. Kuuluu rytinä ja ryske. Työ käy yötä päivää. Pitkin rantaa mustia proomuja ja pikku höyryjä; niitä täytetään tehtaitten tuotteilla maailman markkinoille vietäviksi.
Sirpale Suomea siinäkin, palanen sen kohoavaa teollisuutta.
Kosken varrella olevia tehtaita katselee suojaavasti hymyten Linnasten vuori, jonka rinteillä ammoisina aikoina on taisteltu, katselee lastensa taistelua nytkin, taistelua töin ja toimin, pyrkimystä sivistyskansain rinnalle.
II.
Kotona.
Eläköön! Siellä ne ovat rannalla, isä, Polle, Ter, Kreets ja kultainen
Untuva. Äiti on jäänyt kotiin. Tietysti kahvin tähden.