VANHA KEKKULI: Mutta erinomaistahan on minunkin poikani kanssa: enimmän aikansa kuluttelee semmoisissa, joita minun nuoruudessani ei ollenkaan katsottu. Mitä pitävät hänestä muut siellä korkeaopistossa?
VARONEN: Paljo, erinomattain sanomalehtien tekijät.
VANHA KEKKULI: Tarvitsisipa sitten minunkin niitä ottaa enemmän. Tähän asti on meitillä täällä ainoastaan "Finlands Allmänna Tidning", jossa on kyllä paljon viisautta ja hyviä asioita, muttei koskaan pojastani mitään.
VARONEN: Sen kuuluisampi on hän toisten sanomalehtien kautta.
VANHA KEKKULI: Mutta miksei ole hän jo tullut johonkin ylhäiseen virkaan?
VARONEN: Olisi jo aikaa tullut vaikka Persian hovirunoilijaksi, jos olisi hänellä korkeasukuisia puolustajoita.
VANHA KEKKULI: Hää!
VARONEN: Niin. Tähän aikaan, näin maailman lopun edellä, on työläs korkealle nousta sen, jolla ei ole isoisia sukulaisia nostamassa.
RINNUSTELIAIN (katsellen akkunaan): Helvetin lempeä tyttö. Kas niin! Hih, kun olen iloinen! Jos emme tuosta äijästä saakkaan suoraa, niin olen kuitenkin jo tyytyväinen, kun edes näinkin paljo olemme lohdutusta noille rakastuneille saattaneet.
PALOVIINUS (Rinnusteliaiselle): Ja edes äijän tupakin vähiin polttaneet.