HELENA ANDREJEVNA (Tulee). Ivan Petrovitsh, tekö täällä? Me matkustamme tuossa tuokiossa. Menkää Aleksanderin luokse, hän haluaa puhua teille jotakin.
SONJA. Mene, eno Vanja. (Ottaa Voinitskia käsivarresta) Menkäämme.
Sinun täytyy tehdä sovinto isän kanssa. Se on välttämätöntä.
(Sonja ja Voinitski menevät).
HELENA ANDREJEVNA. Minä lähden. (Ojentaa kätensä Astroville). Hyvästi.
ASTROV. Joko nyt?
HELENA ANDREJEVNA. Hevoset ovat jo valjaissa.
ASTROV. Hyvästi.
HELENA ANDREJEVNA. Tänään te lupasitte minulle lähtevänne täältä pois.
ASTROV. Kyllä muistan. Heti lähden. (Paussi). Pelästyittekö? (Ottaa häntä kädestä). Olikohan se todella niin hirveätä?
HELENA ANDREJEVNA. Oli.