— Ehkä Varsavski?
— Ei. Odottakaas… Kaakkitshi… Konijevski… Koiranski…
— Sehän on koiramainen eikä mikään hevosnimi. Entä Orhow?
— Ei, ei sekään. Hepow… Hepovski… Heponjenko… Ei sittenkään!
— No, kuinka minä voisin hänelle ilmottaa, kun en edes nimeä tiedä?
Ajattele nopeasti!
— Heti. Hevostow… Tammovski…
— Aisavitsh? — kysyi kenraalinrouva.
— Ei, ei… Tallinski… Mutta tämähän vasta merkillistä on! En muista!
— Mitäs pirua sinä täällä sitten teet kun et edes sen vertaa muista? — morkkasi kenraali äkeissään. — Mene ulos siitä!
Ivan Sergeitsh poistui hitaasti ulos, mutta kenraali puristeli poskeaan harhaillen huoneesta toiseen.