"Sanon sen vain ollakseni täysin suora", jatkoin. "Kun saatte tietää miksi olen tullut Eichstädt'iin — —"
"No?" sanoi Topler.
"Emme ehkä enää olekaan ystäviä."
Hän vavahti, oikaisi vartaloaan ja katsoi minua kulmakarvat koholla.
Tahdoin jo päästä perille ja jatkoin.
"En nähnyt miss Yves'tä ensi kertaa eilen. Olen tavannut hänet
Italiassa. Olen tullut Saksaan hänen tähtensä."
Topler katseli minua kuin kivettyneenä.
"Kuulin eräänä iltana Nürnbergissä", jatkoin, "keskustelunne 'Aurinko' kahvilan edessä ja silloin sain tietää mihin aikaan minun piti tulla asemalle saadakseni matkustaa tänne teidän kanssanne."
"Ettekö tiennyt", huudahti Topler, "että miss Yves oli kihloissa?"
"Kyllä, kyllä tiesin. Hän itse kertoi sen minulle."
"Aa, miss Yves tuntee teidät?"