[194] Iliad. IL 1. "Kaikki" metaforallisesti "monen" sijasta, ks. alempana.
[195] Iliad. Χ. 11.
[196] Iliad. Χ. 13. Homero antaa Agamemnonin, maatessaan teltassansa Troian edustalla, katsella Troian maata sekä kuulla huilujen ja syringien yhteen-soivia ääniä — mikä luonnollisista syistä oli mahdotonta. Se on siis knvannollisesti sanottu.
[197] Iliad. XVIII. 489; — "Osatonna hän yksin" olisi tavallista. Kreikan kielessä kuuluvat sanat οϊος (ainoa) ja μόνος (yksin).
[198] Iliad. XXI. 297.
[199] Iliad. XXIII. 328.
[200] Eroitus syntyy tässä siitä, jos πριν sana toisessa värsyssä viedään sanoihin κέκρητο tahi ζωρά. Ks. Herm. Comm., s. 183. — Paikka on muutoin turmeltunut. Olen kääntänyt Hermannin lukulajin mukaan: — — — άϑάνατ' είναι, ζωρά τε πριν κέκρητο. Didot'n painoksella on ζαρά τε πρίν κέχριτο.
[201] Iliad. XI. 252.
[202] Iliad. XX. 234.
[203] Paikka on suuresti turmeltunut sekä lauseiden järjestyksen että itse sanainkin puolesta. Paras lukulaji on mielestämme seuraava, jonka mukaan olemmekin käännöksen tehneet: οίν τών κεκραμένων οΐνον ψαβιν ένια. όϑεν πεποίηται ο Γανυμήδες