"Puissako?"
"Niin, hän on poissa, ja samoin on korpraali Rufus Smith. Me emme enää koskaan saa heitä nähdä."
"Mutta mihin ne ovat menneet!" huudahdin minä. "Tämä ei sovellu sinun arvollesi. Mordaunt. Ei meillä ole oikeutta istua täällä tunteittemme kuohussa niin kauan kun on jälellä joku mahdollisuus auttaa isääsi. Nouse ylös! Lähtekäämme hänen jälkeensä! Sano minulle vaan, mihin suuntaan hän meni."
"Siitä ei lähde mitään apua", vastasi nuori Heatherstone ja peitti kasvonsa käsillään. "Älä nuhtele minua, West, ennen kuin olet saanut tietää kaikki asianhaarat. Mitäpä me voisimme kauheita ja tuntemattomia voimia vastaan, jotka meitä uhkaavat? Uhkaavasta vaarasta on viimein tullut todellisuus. Jumala auttakoon meitä!"
"Sano minulle taivaan nimessä, mitä on tapahtunut! Emme saa antautua epätoivoon", puhkesin minä puhumaan, ollen ihan suunniltani.
"Emme voi tehdä mitään ennenkuin päivänkoitteessa", vastasi hän. "Emme voi nyt nähdä heidän jälkiään. Tänä hetkenä ei ole mitään toivoa."
"Miten Gabriella ja rouva Heatherstone voivat", kysyin minä. "Emmekö me voi tuoda heitä linnasta tänne? Sinun sisarparkasi tietysti on kauhusta puolittain mielettömänä?"
"Hän ei tiedä mitään", vastasi Mordaunt. "Hän makaa huoneessa, joka sijaitsee talon peräpuolella, eikä ole nähnyt eikä kuullut mitään. Mitä äitiparkaani tulee, on hän jo kauan odottanut tätä tapahtumaa, ja kun sen aika nyt oli tullut, on hän valmis. Luonnollisesti on hän surun valtaamana, mutta minä uskon kuitenkin että hän mieluimmin tahtoo olla yksin. Hänen lujuutensa ja tyyneytensä tulisi tehdä minuun hyvän vaikutuksen, mutta minä olen luonnostani tunteellinen, ja kauhea tapahtuma, joka sattui niin pitkän ja epävarman odotusajan kuluttua, riisti minulta hetkeksi järkeni."
"Jos emme voi tehdä mitään ennen aamua, niin on sinulla aikaa kertoa kaikki mitä on tapahtunut". huomautin minä.
"Sen tahdon tehdäkin", sanoi hän ja nousi seisomaan, lämmittäen vapisevia käsiään takkavalkean ääressä. "Sinä tiedät", jatkoi hän, "että meillä jonkun ajan kuluessa — vieläpä itse asiassa useampana vuotena — on ollut syytä pelätä, että isäni jollakin kauhealla tavalla rangaistaisiin eräästä nuoruudessaan tekemästänsä työstä.