"Luonnollisesti, Laura. Mistä on kysymys?"
"Minua suututtaa, jos joku puhuu minusta tai minun asioistani. Jos Raffles Haw sanoo minulle jotakin minusta tai kysyy jotakin, niin ole hyvä äläkä mainitse mitään Hectorista. Ethän tee sitä, Roobert, eikö totta, pikku siskosi tähden".
"En, jollet sitä halua".
"Oi miten sinä olet hyvä, rakas veli!"
Ja hän kumartui ja suuteli häntä hellästi.
Oli harvinaista, että Laura osoitti jotakin liikutusta, ja veli mietti sitä unisena, kuten hän oli, kunnes taas uupui keskeytettyyn uneensa.
VI.
Harvinainen vieras.
Mc Intyren perheen jäsenet istuivat aamiaispöydässä aamulla Raffles Haw'in ensimäisen käynnin jälkeen, kun heitä hämmästytti kylätieltä kuuluva moniääninen melu.
Lähemmäksi tuli hälinä, ja äkisti kavahti kaksi hevosta näkyviin puutarhan aidan taa korskuen ja polkien korvat takaluimussa ja silmät yhäti viistoillen johonkin hirmuiseen, joka oli niiden takana. Kaksi miestä laahusti huutaen ja pidätellen ohjaksissa ja kolmas syöksyi ylös koukeroista puutarhatietä. Ennenkuin Mc Intyret ennättivät käsittää aseman, tölmäsi palvelustyttö Mary huoneeseen kauhu pyöreillä, pisamaisilla kasvoillaan. "Neiti", kirkui hän, "teidän tiikerinne on tullut".