"Hän on tehnyt ymmärryksensä mukaan," sanoi Holmes, nostaen koiran rattailta ja vei sen pois lautatarhasta. "Jos ajattelette kuinka paljon kreosootia päivittäin kuletetaan Lontoossa, ei ole kummallista että meidän tiemme on sekoittunut jonkun muun kanssa. Sitä käytetään runsaasti nykyaikana, varsinkin puuta kuivatessa. Toby-parkaa ei saa moittia."

"Meidän täytyy nyt luultavasti mennä takaisin valtatielle."

"Kyllä. Onneksi ei meillä ole pitkää matkaa käveltävänä. Knight Placella erehdytti koiraa varmaankin se, että siitä lähti kaksi eri tietä, jotka veivät vastakkaisiin suuntiin. Valitsimme väärän. On siis ainoastaan seurattava toista."

Siitä ei ollut mitään vaikeuksia. Vietyämme Tobyn siihen paikkaan, missä hän oli erehtynyt, kiersi hän ensin ympäri laajassa piirissä ja lähti sitte juoksemaan toista suuntaa.

"Meidän täytyy nyt pitää huolta ett'ei hän vie meitä sinne, mistä kreosoottitynnyri tuli," huomautin minä.

"Sitä olen minäkin ajatellut. Mutta kuten näette, seuraa hän sivukäytävää, jota vastoin rattaat ovat kulkeneet ajotietä. Ei hätää, me olemme kyllä oikealla tiellä."

Toby vei meitä joelle päin, Belmont Placen ja Prince Streetin poikki. Broad Streetin päässä meni se suoraan joen reunalle, missä oli pieni puusilta. Toby vei meidät sitte sen äärimmäiseen päähän ja pysähtyi sitte ulvoen ja katsellen tummaa peilikirkasta vedenpintaa.

"Meillä ei ole onnea," sanoi Holmes. "He ovat ottaneet veneen tässä."

Useampia pieniä ruuhia ja veneitä oli kiinnitetty siltaan, ja me veimme Tobyä toisen luota toiselle. Mutta vaikka se tarkkaan haisteli niitä, ei hän osottanut löytäneensä jälkiä.

Tuon yksinkertaisen sillan vieressä sijaitsi vähäinen kivirakennus, jonka toisesta ikkunasta puukyltti pisti esiin. "Mordecai Smith" seisoi siinä suurilla kirjaimilla ja sen alla "Veneitä vuokrattavana tunnittain tai päiväksi." Eräs toinen kirjoitus oven yläpuolella ilmoitti meille että höyryvene myöskin löytyi saatavana, — jonka ilmoituksen vielä, vahvisti suuri kivihiilikasa rantalaiturilla. Sherlock Holmes katsoi vitkaan ympärilleen, ja hänen kasvoissaan näkyi onnettomuutta aavistava ilme.