KAAPPO (Juo.) En minä —
SALTTU. Niin, ethän sinä silloin ollutkaan meillä päin. Se oli sitten vasta kova menemähän. Kerran Vaasan markkinoilla aikoi poliisi ottaa mua kiinni, kun minä ajoin sillä vähän liika kovaa, mutta minä nousin seisomahan, kiljahdin hih! ja räppäsin tammaa ruoskalla reisille, ja niin sitä tultihin, jotta koivuinen aisa meni kolmesta kohden eree-poikki, joka jouhi soitti omaa nuottia ja linjaalit panivat vaan pium, paum (Juo.)
KAAPPO (Tyhmänä.) Kuinkas Salttu pääsi kulkemahan, vaikka aisa oli poikki?
SALTTU. Häh? (Kiivaasti.) Mitä se suhun kuuluu!
KAAPPO (Suhdittaen.) Ei pidä huutaa!
SALTTU (Kova-äänisesti.) Kuka mua kieltää. Minä uskallan huutaa. Ja uskallan huutoni vastata.
KAAPPO (Myös kova-äänisesti.) Kyllähän minäkin uskallan huutaa, jos se siksi tulee.
SALTTU. Älä huuda!
KAAPPO. Hiljaa!
SALTTU ja KAAPPO (Huutavat yht'aikaa.)