hoilasi Juho niin että metsä raikui.
— Päivää, herra intiaani! Missä teillä on lakki?
Se veitikka! Seisoi suuren kuusen takana. Hän olisi ihan varmasti juossut ohi, jollei Johanna olisi ääntänyt.
Lakki… niin… se taisi jäädä.
— Ja takin olkapäässä on reikä!
— Mitä sinä sellaisista! Pääasia, että sain sinut kiinni! Nyt minä skalppeeraan sinut!
Juho seisoi hänen edessään hehkuvin silmin, läähättävin rinnoin, silmissä villi kiilto.
— Hui, hui, sinä olet ihan raivo!
Juho kiersi kätensä puun ympärille sulkien Johannan syleilyynsä.
— Nyt et enää karkaa!