— Minne saakka neiti matkustaa?
Tyttö mainitsi saman aseman, jolle hänkin aikoi.
Hänen mielenkiintonsa heräsi.
— Onko neiti kotoisin sieltä?
— En… minulla on vain veli siellä kansakoulunopettajana. Menen hänen luokseen juhannukseksi.
Juho muisti nyt, että Johanna oli viimeisessä, viikko sitten saapuneessa kirjeessään maininnut jotakin eräästä kansakoulunopettajasta, joka oli 'reipas poika' ja 'taisteli pitäjän suomalaisten puolesta kuin nuori leijona'.
Sepä oli hauska sattuma. Hän ilmaisi tytölle aikovansa samaan paikkaan.
— Onko herralla omaisia siellä?
'Omaisia' — se sana soi somalta Juho Kostian korvissa.
— Ei — vastasi hän vältellen ja punastui hiukan — muuten tuttuja vain.