»Aatami Kuuskoski, Aatami Kuuskoski!»

Rovasti naksautti vasaralla pöytään ja asia oli selvä: minut oli valittu kirkonkylän komendantiksi.

Nousin ylös ja tiedustin, oliko kokouksella muita asioita käsiteltävänä. Ei sanottu olevan. Silloin astuin minä esiin ja pidin kokoukselle puheen.

Kiitin ensinnäkin osakseni tulleesta suuresta kunniasta ja luottamuksesta. Näytin historiallisilla esimerkeillä, kuinka yksi mies voi joskus tuntea samaa kuin kokonainen kansa. Kaikki kansan sielussa risteilevät tunteet kokoaa tuo yksi itseensä kuin polttolasi auringon säteet. Tästä kai johtuu, että kansa silloin katsoo tuohon yhteen kuin edustajaansa ja näkee hänessä tunteidensa lihaksitulemisen. Roomalaiset ihailivat keisareissaan itseään ja julistivat heidät kuoleman jälkeen jumaliksi. Nykyjään ei ole enää sellaista tapaa, sillä me olemme kristityitä, joiden Jumala on yksi. Mutta — jossakin määrin samalla tavoin kansa vieläkin osoittaa ihailuaan niitä miehiä kohtaan, joihin se hädän hetkenä luottaa. Ja tämän ihailunsa merkiksi se asettaa heidät johtaville paikoille.

»Nyt on Ristiniemen yhteiskunta uskonut minulle komentonuijan, komendantinviran, ja tämän kokouksen edessä lupaan minä Aadam Kuuskoski käyttää valtaani kaikkien tosi parhaaksi ikään ja säätyyn katsomatta.»

Puheeni herätti tavattoman innostuksen myrskyn. Heiluteltiin nenäliinoja, keppejä ja kintaita, mitä kullakin sattui olemaan. Ja taas kajahti salissa seiniä tärisyttävä huuto:

»Eläköön Aatami Kuuskoski! Eläköön Ristiniemen komendantti!»

Kun suosionosoitukset olivat vaienneet, käskin tuomaan esille kirkonkylän kartan. Kun sen olin saanut, tarkastelin, mihin paikkoihin vahtipostit oli paras asettaa. Saatuani sen selväksi, määräsin miehet paikoilleen ja läksin apteekkiin illallisille.

Kokouksen kestäessä oli nim. apteekkari käynyt kuiskaamassa korvaani kutsun saapua heille kokouksen jälkeen.

Tapaukset seurasivat nopeasti toisiaan. Muutamia päiviä ryssien aseistariisumisen jälkeen saapuivat ensimmäiset jääkärit Ristiniemelle. Koska heidän joukossaan oli upseereja, luovutin komendantinviran kapteeni Vanamolle.