Minä nauroin.
»Aatami Kuuskoski pystyy vaikka presidentiksi, jos niin tarvitaan. Minä runoilen itseni läpi!»
Sillä oli se asia sovittu. Minä rupesin valmistelemaan esitelmääni ja viikon perästä lähdin ensimmäiselle kierrokselle.
Olin etukäteen ilmoittanut tulostani ja naapuripitäjän kirkonkylän koulusali oli ahdinkoon saakka täynnä kansaa. Suurin osa oli minulle vanhoja tuttuja, sillä henkivakuutustarkastajana olin kiertänyt nämä seudut kymmeneen kertaan.
Nousin kateederiin ja aloitin. Esitelmäni aineena oli »Venepuita kaatamaan!»
Olin lukenut Vihtori Peltosen »Puhetaidon» ja painanut mieleeni sen monet ja tärkeät opetukset Nyt minulla oli erinomainen tilaisuus toteuttaa niitä käytännössä.
Aloitin tyvestä t.s. puhuin aluksi veneestä ja sen kehityksestä ylimalkaan. Huomautin, että jos ei olisi olemassa vettä, ei tarvittaisi venettäkään. Mutta nyt kun maapallollamme oli niin paljon vesistöjä, oli ihmiskunnan ollut pakko ruveta veneitä veistämään.
Kuka ensimmäisen veneen rakensi, siitä eivät aikakirjat ole jättäneet
meille tietoa. Kaiken todennäköisyyden mukaan se on ollut esi-isämme
Aadam, koskapa Paratiisissa on ollut kolme jokea Piison, Giihon ja
Hiddekel. Mitenkäs mies olisi muuten näiden yli päässyt.
Siirryin sitten kuvaamaan veneen kehitystä, huomioonottaen puheessa välttämättömän »paisutuksen». Pienestä, sikaruuhta muistuttavasta purtilosta se oli kehittynyt nykyaikaiseen superdreadnoughtiin saakka. Mutta ennenkuin se oli tämän viimeksimainitun kehitysasteen saavuttanut, oli sillä ollut monta välimuotoa.
Mainitsin näistä muutamia: kanootti, kaleeri, fregatti ja linjalaiva. Kuvasin tarkkaan Kolumbuksen »Santa Marian», kunnes pääsin nykyaikaiseen »Olympic'iin» ja »Titanic'iin», maailman tähän asti tunnetusti suurimpaan laivaan.