Hän ojensi kirkkoherralle magneetin lisäten:
— Se on kapine, joka auttaa meidät juomien perille, jos niitä tarvitaan.
Kirkkoherra Larssen tarkasti maaherran kanssa kapinetta.
— Mikä koje tämä on?
— Se on viinamagneetti, vastasi professori Krusenholtz ja selitti tarkemmin kojeen käyttöä. — Sen avulla löytyi Maasin vanha kirkko.
— Kautta pohjoisnavan ja päiväntasaajan! Sainpa kerran vieraita talooni! Te taidatte olla vanhasta Olymposta karanneita jumalia!
Ja hän nauroi niin, että pirtin ikkunat tärisivät.
Niin lähdettiin kiertämään pihaa professori Krusenholtz etunenässä.
Kirkkoherran rouva huomasi heidät keittiön ikkunasta ja kysyi:
— Mitä haet, Klemet?
— Kissaa, rakas Ingegerd, — meillä on sille hiiri.