— Se on Anni! huudahti äiti Maria, joka myös oli kömpinyt oviaukolle. — Siunatkoon! Mikä tytölle on tullut, kun on yksin lähtenyt ajamaan… ja jouluaattona?
Sillä välin oli ajaja ehtinyt kodalle. Se oli todellakin Anni, Aslak
Roston vaimo.
Isä Oula sitoi poron kiinni ja katseli silmät pyöreinä tytärtään, joka itkien oli heittäytynyt äitinsä kaulaan. Koirat hyppivät ilosta ulvahdellen tulijan ympärillä.
— Siit! ärjäsi Oula koirille ja astui naisten luo.
— Mikä nyt, mikä nyt? hätäili äiti Maria ja tyynnytteli itkevää tytärtään. — Tulehan, rakas, tule kotaan ja kerro asiasi.
Äiti Maria talutti itkevän tyttärensä kotaan.
Tämä lyykähti kiirolle oven suuhun ja painoi kädet silmilleen.
— Mikä on tullut? kyseli äiti Maria ja katseli avuttomana miestään. —
Onko joku onnettomuus kohdannut Aslakkia?
— On, nyyhkytti tyttö, — Aslak on… vangittu.
— No jopa nyt… Mistä syystä?