— Pappi —?
Sairas katsoi häneen kiinteästi: Akässuvannon pappiko?
— Ei se ole kuin meidän pappi, ehätti tytär väliin.
Sairas rupesi hymyilemään ja katseli pappia lempeästi silmiin.
— Sinä olet tietysti kristitty pappi? kysyi hän nyökäyttäen päätään ja hymyillen lapsenomaista hymyään.
Pastori naurahti ja vastasi myöntävästi,
— Et sinä saa sitten varastaa etkä pettää?
— Voi kun se houraa, päivitteli tytär, joka parastaikaa kuivasi kahvikuppeja.
— Enpä tietenkään, vastasi pastori katsahtaen vakavasti sairaaseen.
Tämä sulki silmänsä ja näytti vaipuvan uneen. Tytär oli sillävälin kaatanut kahvin kuppiin ja kehoitti pappia ottamaan.