Tätä merkillistä keskustelua on selitetty ja selitetään monella tavalla. Seuraava selitys on mielestäni ainoa oikea. Jääköön sanomatta, kenen selitys se on, sillä parempi on, että mielipiteenne ratkaisijaksi tulee Teidän oma arvostelunne kuin mahdollinen luottamus auktoriteettiin.
1, 2 ja 3:s värssy Johanneksen evankeliumin 3 luvussa kuuluvat vähän toisenlaisessa, käännöksessä alkukielestä näin:
"Niin oli mies Fariseuksista, Nikodemus nimeltään, juutalaisten ylimmäinen. Se tuli yöllä Jeesuksen luo, ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumalasta opettajaksi tullut; sillä ei taitaisi kenkään niin todistaa, ellei Jumala olisi hänen kanssansa. Ja tähän vastasi hänelle Jeesus: Totisesti, sanon sinulle, joka ei ole Jumalan siittämä taivaasta, ainoastaan se voi olla ymmärtämättä, mitä Jumalan valtakunta on." (Joh. 3: 3).
Näennäisesti Jeesuksen vastauksella ei tässä ole mitään yhteyttä Nikodeemuksen puheen kanssa, joka ei edes tunnu sisältävän mitään kysymystä.
Kun me siis tahdomme ymmärtää, mitä Nikodeemuksen puhe sisältää, niin meidän ensiksikin täytyy ymmärtää, mikä siinä oikeastaan muodostaa kysymyksen, — mitä se on, johon hän tahtoo saada vastausta. Jollemme tahdo suoraan väittää, että hänen puheestaan on tahallisesti jätetty jotakin pois, niin voimme asiaa tutkia ainoastaan siitä vastauksesta, jonka Jeesus antaa. Jeesus nimittäin vastaa hänelle selityksellä, mitä taivaan valtakunta on. Siis täytyy Nikodeemuksen puheen sisältää myöskin kysymyksen samasta asiasta. Ja että Nikodeemus todella tuli tästä asiasta tiedustelemaan, sen osottaa kaikki mikä oli tapahtunut ennen hänen yöllistä salaretkeänsä Jeesuksen luo.
Päivällä oli Jeesus nimittäin herättänyt suurta huomiota ja levottomuutta kirjanoppineiden ja pappein päämiesten piireissä rohkealla esiintymisellään Jerusalemin temppelissä. Hän oli sieltä karkoittanut kaiken uhrikarjan, kaatanut kumoon kyyhkyisten myyjäin pöydät, heittänyt hajalle vaihettajain rahat, sanonut, ettei kauppahuonetta saanut pitää hänen Isänsä huoneena ja ruvennut julkisesti opettamaan, mitä oli sanottu Esaias- ja Jeremias-profeettain kirjoituksissa, että Jumalan huone on koko maailma, yksi rukoushuone kaikille kansoille, — että jumalanpalvelus voi tapahtua ainoastaan rakkaudentöiden kautta eikä suinkaan temppelissä, joka näin muuttuu vaan luolaksi, minne ryövärit kerääntyvät pyytämään päästöä pahoista töistään. Kaikki kansa oli hämmästyen kuullut hänen oppiansa. Ja kun juutalaiset olivat vaatineet häneltä todistusta siihen, millä oikeudella hän uskalsi näin menetellä, oli hän sanonut, että he ensin hajoittaisivat maan tasalle tuon temppelinsä, niin kyllä hän sitten todistaisi oikeutensa: kolmessa päivässä hän pystyttäisi heille uuden, elävän temppelin sen temppelin sijaan, jota he olivat rakentaneet 46 vuotta.
Kun muut fariseukset näistä syistä etsivät Jeesusta hukuttaaksensa, niin Nikodeemus, joka oli yksi heistä ja juutalaisten ylimmäinen, katsoi parhaaksi saapua yöllä hänen puheilleen.
Ja meille on nyt myöskin aivan selvä, mitä Nikodeemus oikeastaan tuli tiedustamaan. Hän, kuten näkyy, sydämmessään myönsi, että Jeesus oli puhunut totta, mutta tahtoi vaan saada selkoa siitä, mimmoinen se taivaan valtakunta oli, jota Jeesus saarnasi, koska sen perustamiseksi oli välttämätöntä hävittää koko juutalaisten entinen käsitys jumalasta ja hänen palvelemisestaan.
Ja Jeesus antaessaan hänelle vastauksen, tietää puhuvansa oppineelle miehelle, joka tunnustaa vaan semmoista, mikä ei ole ristiriitaista inhimillisen järjen kanssa.
Samallaisen kysymyksen kuin Nikodeemus, teki Jeesukselle kerran samarialainen vaimo: