Höyrylaiva kyntää tyyntä vetten pintaa — tuku-tuku — tuku-tuku — tuku-tuku, ja kuuluu veden kohina sen kokassa ja siellä täällä rannankivillä.
Mistä syystä se kulkee, vaikka se ei ole mikään elävä?
Kaksi ystävystä loikoi kallionkielekkeellä, joka pistihe pitkänä niemekkeenä ulos veteen. Heidän oli oikeastaan tarkoitus odottaa laivan laineita nähdäkseen kuinka ne kuohahtavat kalliota vastaan, — kun tämä kysymys yhtäkkiä viritti koko heidän huomionsa ja laineet unohtuivat.
Mistäkö syystä laiva kulkee, vaikkei se ole elävä!
Tietysti se kulkee siitä syystä, että propelli pyörii ja työntää sitä eteenpäin; propelli pyörii höyryn voimasta, höyryn voima syntyy tulen vaikutuksesta, tuli syntyy — — ja niin edespäin loppumattomiin.
Kuinka vähän tämmöinen vastaus tyydyttää! Höyryn voimasta! — Mutta höyryn voimaa ei olisi ellei olisi pannua, joka ei päästä sitä ilmaan haihtumaan. Tuhannet syyt ja ehdot liittyvät toinen toisiinsa eivätkä anna päästä selville edes siitä, mikä niistä on pääsyy ja mikä välttämättömin ehto. Tuskin on sanonut, että pääsyy laivan liikkumiseen on höyry, kun jo pitää ajatella pannua ja lisätä: tuli on myöskin ihan välttämätön, ja vesi myös, entäs propelli ja laivan runko, ja hiilet tai polttopuut ja öljyt, ja vihdoin saattaa joku mitättömän pieni koneen ruuvi olla niin välttämätön, että ilman sitä laiva seisoisi.
Ja kumminkin, jos noin vaan kysyy: miksi laiva kulkee, — niin tuntuu vastaus ihan selvältä, eikä höyry, tuli, pannu tai vesi tarvitse tulla edes mieleenkään. Se kulkee siksi, että ihminen on sen luonut ja pannut kulkemaan, ja hän on sen pannut kulkemaan siksi, että hänellä on ollut joku tarkoitus saavutettavana.
Tähän loppuu kaikki kyseleminen. Sillä järjetöntä olisi kysyä: miksi hänellä on ollut tämmöinen tarkoitus. Se ei kuulu enää asiaan. Kysyjän täytyy tyytyä, sillä hän on saanut kuulla todellakin äärimmäisen syyn.
Se on ihankuin jokin toinen tie, johon vastaaja nyt vei kysyjän. Aineellisten syiden loppumattomasta, yhtäjaksoisesta ketjusta hän yhtäkkiä irtaantui ja siirtyi hengen maailmaan: jokin tarkoitus on ainoa syy, sanoo hän.
Mutta kun näin sanoo, niin voi sanoa oikeastaan vielä paljoa enemmän.