ANTON LEANDER astuen kansliahuoneeseen pyssyt ja metsälaukut käsissä, antaa suudella itseään kummallekin poskelle: Se så, se så. Ändteligen är jag hemma…
TYYNI. Kuinka ikävä minun on ollut sinua!
ANTON. God afton, god afton, söta du. Låt mig bara komma ifrån dessa saker … ripustelee metsästyskapineet kansliahuoneen seinälle, sitten pesee ja pyyhkii vähän käsiään.
TYYNI auttaa kapineiden ripustamisessa: Tänään alkaa suomalainen viikko, rakas Anton, siis ei god afton, vaan hyvää iltaa.
ANTON. Hyve iltta, hyve iltta, rakas pikku.
TYYNI nauraen: Eikä »hyve iltta», vaan hyvää iltaa, kultaseni.
ANTON. No hyve-e-e-e ilta-a-a-a. Var det rätt så? Men det var då en härlig…
TYYNI sulkee leikillään hänen suunsa: Suomeksi, suomeksi…
ANTON. Se oli yks hyve jakti…
TYYNI. Metsästys.