—Varovasti, varovasti veljeni, murahti Aleksei, ei nyt ole ajat sellaiset, että sopii vapaasti tyttöjen kanssa elellä. Tuonaan raportteerasi urkkija, että Didrichs oli nähty Shtsherbagofskin kadulla ja se mies älköön enää avatko akatemian portteja.
Hannes tuli uteliaaksi ja kyseli häneltä tarkkaan tuota tapausta, mikä vielä enemmän vahvisti toverien epäluuloa.
—Ai, ai, puheli ruhtinas, katsotaanpa mitä Epikteetillä on tähän sanomista!—
Näin sanoen hän rupesi tarkastelemaan kirjoja kaapin hyllyltä, sillä Hannes oli heidän keskuudessaan tunnettu hartaana moraalifilosofian tutkijana.
—Entä Bacon, luki Gregor kirjahyllyltä.—Ja mistä hitosta se on ne kaikki kaivellutkin, puhui Gregor syleskellen.
Lopuksi he ilmaisivat Hannekselle sen ilosanoman, jonka vuoksi olivat tulleet, nimittäin että Hannekselle oli osotettu erityinen armo ja myönnetty oikeus suorittaa taktiikan tutkinto ylihuomenna.
Äkkiä kohdanneen ilonpuuskauksen johdosta Hannes löi Gregoria olalle semmoisella voimalla, että tämä lyyhistyi veteläksi mytyksi sohvalle.
—Nyt veljet minun täytyy lähteä tärkeälle asialle, mutta jos hyvin käy, niin vielä me sinun kanssasi, Boris, rautaisella kädellä—rautaisella kädellä—!
Näin sanoen Hannes silmät säkenöivinä leijonan voimalla pudisti vahvaa nyrkkiään ilmassa. Se merkitsi, että vielä me sinun kanssasi, Boris, rautaisella kädellä hävitämme pahuuden maailmasta!
Juotuaan toveriensa mieliksi muutamia laseja viiniä ja erottuaan heistä hän läksi ajamaan asiallensa.