—Niitä on kahta lajia kokouksia, herrain kokouksia ja työmiesten kokouksia, kumpiakos Kerttu tarkottaa?
Kerttu oli tahtonut tietää työmiesten kokouksista, mutta koska hän nyt sai kuulla olevan myöskin herrain kokouksia, oli hän niistä tietämään vieläkin uteliaampi. Jonka vuoksi kapteeni otti esitelmänpitäjän asennon, niinkuin ennen muinoin Kerttua opettaessaan, ja rupesi selittämään.
—Toiset tahtovat antaa ryssälle perään, toiset tahtoisivat panna vastaan, vaikkei sentään asevoimalla, mutta on vielä semmoisia, jotka—
—Jotka mitä? sanoi Kerttu.
Kapteeni alensi äänensä kuiskaukseksi ja sanoi:
—On tapahtunut ihme, Kerttu, erämaasta on yhdessä vuodessa syntynyt kukkiva kaupunki! Yhdessä vuodessa, Kerttu!
—Mitä, mitä? sanoi Kerttu.
—On niitä, jotka tahtoisivat yhtyä Venäjän vallankumouksellisiin!
Nyt ei tullut selityksistä enää mitään. Kapteeni unohti aikoneensa puhua kuiskaavalla äänellä, kun hän tähän nuottiin pääsi.
—Kuulitko sinä Kerttu? Kerttu! Vallankumouksellisiin!
Vallankumouksellisiin!!