[38] Tätä pitkää laulua, jonka tekijä on ruotsinkieliseen alkuteokseen kokonaisuudessaan lainannut, olisi mahdoton sen alkuperäisessä naiivisuudessa saada puetuksi suomalaiseen asuun. Runossa purkautuu vihaa ja halveksumista Ranskaa ja Englantia kohtaan, joiden historialliset synnit hyvin räikeässä muodossa kuvataan, joiden "kehuttua sivistystä" ei täällä Suomessa tarvita, sillä "täällä meidän on ilmankin hyvä olla". Laulussa on pieni historiikki edellisen kesän (1854) sotatapauksista, jolloin viholliset raukkamaisesti polttivat suojattomia kaupunkeja, uskaltamatta aseellista vastustajaa vastaan käydä. Laulu päättyy noihin tunnettuihin säkeisiin:
"Ingen nöd och ingen sorg
Kejsarn finns i Petersborg".
s.o. suomeksi:
"Olo tääll' on huoleton
Pietarissa Keisar' on".
[39] Ne ovat julaistut Hufvudstadsbladetissa 1880 (n:o 187).
[40] Wulffert kuoli jo muutamia viikkoja tämän paljastusjutun jälkeen. Halvauskoktaus kaatoi hänet näet joulukuussa 1855 hänen kirjoituspöytänsä ääreen ja hän kuoli heti paikalla.
[41] Samassa yhteydessä osoittivat ylioppilaat suosiotaan myöskin varakanslerille, saattaessaan vapaaherra Munckin laululla hänen kotiinsa. Heillä olikin syytä tällaiseen tunnustukseen. Sillä Munck oli jo aikaansaanut monella tavalla uuden hallinnon yliopistoon. Viimeksi olivat ylioppilaat saaneet heittää pois nuo entiset kankeat vormupukunsa ja pukeutua uuteen vormutakkiin, jossa oli alas käännetty samettikaulus ja johon juhlatilaisuuksissa oli lupa kiinnittää kultaiset lyyryt.
[42] Ennen rautateiden syntymistä ei juuri paljoa tiedetty eläinsuojelusriennoista.
[43] Mainitut kolme miestä rupesivat sitten (1858) kaikin joksikin ajaksi Hels. Tidningarein aputoimittajiksi.
[44] Vasta lokak. 1 p 1863 fllosoofinen tiedekunta taas perustettiin; silloin vasta filosofian professorinvirka sai takasin rehellisen nimensä.