— Oliko hän siis ahne? Hänellähän oli enemmän kuin he kuluttivat; miksi hänen pitäisi siis ansaita rahaa?
— Tullakseen miehen kanssa tasa-arvoiseksi.
— Tasa-arvoisia heistä ei voisi koskaan tulla, sillä hänellä olisi aina asema, jota mies ei voisi koskaan saavuttaa. Luonto oli laittanut niin, että naisesta tulisi äiti, mutta miehestä ei.
— Sepä oli tyhmää se.
— Se olisi voinut olla myös päinvastoin, mutta asia olisi joka tapauksessa ollut yhtä raivostuttava.
— Niin, mutta tästä elämästä tuli sietämätöntä. Hän ei voinut elää vain perheelleen, hän halusi elää myös muille.
— Silloin voisi hän kuitenkin aloittaa perheestään, muita voisi sitten alkaa ajatella myöhemmin.
Keskustelua olisi voinut jatkua iäisyyteen, mutta se kesti melkoisen ajan kuitenkin.
Tuomari oli luonnollisesti useimmiten asiakaskäynneillä kaiket päivät, ja kun hän tuli kotiin, oli hänellä vastaanotto. Silloin oli Adèle epätoivoinen. Hän näki miehensä sulkeutuvan sisään toisten naisten kanssa ja ottavan vastaan näiden luottamusasioita, joita tämä ei voinut ilmoittaa hänelle. Heidän välissään oli aina salaisuuksia, ja hänestä tuntui siltä, että mies oli hänen yläpuolellaan.
Kalvava viha alkoi kasvaa hänen sisässään; viha epäoikeudenmukaisuutta kohtaan tässä suhteessa, ja hän etsi nyt keinoa saada mies alennetuksi. Miehen täytyi alentua, jotta tasa-arvoisuus astuisi voimaan.