Herra Jumala, miten toinen punastui. Mutta hänhän oli miehen kirjeistä saanut sen käsityksen, että he "asuisivat" täällä kievarissa.
— Niin, tietysti he asuvat, vaikka miehen piti ehtiä laivalle aamuhuutoon, tuohon vietävän aamurukoukseen, josta tuhannen viis!
Hui miten hän puhui!
— Nyt kahvia ja tulta uuniin, lakanat tuntuvat kosteilta! — Sellainen pieni älykäs vekkuli, hankkinut niin ison sängyn! Mistä hän sen oli saanut?
— Ei hän sitä ollut saanut.
— Vai ei, kyllähän sen uskoi! Tietenkin sen uskoi!
— Hän oli niin tuhma, niin!
— Tuhma? — Mies kaapaisi vaimoa vyötäreiltä.
— Ei, oli pysyttävä siivolla!
— Siivolla; helppo sanoa!