Sitten lähtivät lehtoihin.
Niityt oli niitetty kauan sitten ja äpäre koluttu niin ettei kukkaa kuultanut. Istuivat parille kivelle.
Mies alkoi jutella vankilain tarkastuksesta ja toimestaan, rouva lapsista.
Kulkivat jälleen sanaa vaihtamatta vähän matkaa. Mies katsoi kelloaan.
— Vielä on kolme tuntia päivälliseen, sanoi hän. Ja ajatteli: mitähän ihmettä me teemme huomenna. Palasivat hotelliin. Mies haki sanomalehtiä lukeakseen. Rouva hymyili ja istui hiljaa hänen vieressään.
Päivällisillä jotenkin hiljaista. Vihdoin alkoi rouva luvun piioista.
— No, mutta jumalan nimessä, älä nyt viitsi piioista, huudahti mies.
— Niin, emmehän tulleet tänne toraamaan, vastasi rouva.
— Olenko minä torannut?
— No, en suinkaan minäkään.