SAKSALAINEN. Mutta honka pitää kuitenkin päänsä pystyssä ja on suoraselkäinen!
SMOOLANTILAINEN. Juokaa, hyvät herrat! Se on hyvästä sydämestä!
Siunattu juoma! Kunhan ei kotona olisi akka ja lapset. Niinpä niin!
Mutta viis siitä —! Hohojaa, minä tiedän yhtä ja toistakin, mutta
pidänpä suuni koreasti kiinni!
WINDRANK. Mitä te sitten tiedätte?
SAKSALAINEN. Ehkä jotain hupaista?
SMOOLANT. Nähkääs, jos Smoolannin hongat laskettaisiin, luulen että niitä olisi enemmän kuin tammia!
SAKSALAINEN. Niinkö luulette?
WINDRANK. Minä en pidä siitä että kuningasta panetellaan. Minä tosin en tiedä mitä hän tekee ja aikoo, eikä se minuun kuulukkaan, mutta sen tiedän, että hän suosii merenkulkua! Hän juuri on varustanut Espanjanlaivat ja tehnyt minusta laivurin, ja sentähden ei minulla ole mitään valittamista!
SAKSALAINEN. Ja sen hän on tehnyt vain pahansuonnista, kukistaakseen
Lyybekin kaupan, Lyybekin, jolle hän on niin suuressa velassa!
SMOOLANTILAINEN. Se on vielä kerran hänen kupissaan! Sarvet on päässä salvetullakin härällä. Kiitos hyvästä seuranpidosta. — Minun on aika lähteä.
SAKSALAINEN. Ei kiirettä, kuoma! Juodaanpas vielä pikku tuopponen, niin saamme keskustella.