MARSKI. Minua ei liikuta mikä sinä olet; minä en kulje renkienluettelo taskussani! Mutta kohtelias sinun tulee olla!
OLAVI (vaiti).
MARSKI. No, tuleeko mitä? Luulen että piru sinua riivaa!
OLAVI. Anteeksi; kuninkaan sekretariuksena ei minun asiani ole olla passarina.
MARSKI. Mitä! Mestari Olavi! Vai niin, teitä huvittaa istua oven suussa näyttelemässä renkiä paljastaaksenne sitten herrasnaaman. Luulin että olette ylväs mies! (Ottaa viitan, laskee sen penkille).
OLAVI. Herra marski!
MARSKI. Ei! Te olette turhamainen nousukas! Astukaa perälle, istukaa, herra sekretarius! (Osottaa hänelle istumapaikan; menee erääseen sivuhuoneeseen.)
OLAVI (istuutuu. Muuan nuori aatelismies tervehtii häntä käytävästä).
AATELISMIES. Huomenta, herra sekretarius; ketään ei vielä kuulu! No, millä kannalla ovat asiat täällä Tukholmassa? Tulen suoraan Malmöstä.
OLAVI. Täällä ovat asiat hyvin huonosti!