Haudan toiselta puolen.
Lumihiutaleet putoavat niin keveästi, niin hiljaa, niin valkoisina
Uudelle Kungsholman sillalle, jota pitkin Falk ja Sellén illalla
kävelevät Tulimyllyn ja Serafimer-sairaalan sivu noutaakseen Borgin
Punaiseen Huoneeseen.
— Ihmeellistä, kuinka ensi lumi tekee, en tahdo sanoa juhlallisen, vaikutuksen, virkkoi Sellén. Likainen maa tulee…
— Oletko sentimenttalinen? keskeytti Falk pisteliäästi.
— En, puhuin vain maisemamaalarina.
He vaelsivat ääneti lumen halki, joka narisi heidän jalkainsa alla.
— Tämä Kungsholma sairaaloineen on aina tuntunut minusta vähän kammottavalta, huomautti Falk.
— Oletko sentimenttaalinen? sanoi Sellen pisteliäästi.
— En, en ole, mutta tämä kaupunginosa tekee aina vaikutuksen minuun.
— Loruja! Ei se mitään vaikutusta tee; sinä erehdyt! Nyt olemme perillä ja Borgilla on valoa. Onkohan hänellä mitään hauskoja ruumiita tänä iltana?