— Sovinnonsoihtu? Hm! Minun mielestäni se on tyhmä nimi! Eikö teidänkin? Tekö sen olette keksinyt?
Ensi kerran Falk nyt sai tilaisuuden vastata hänen puheeseensa, sillä kuten kaikki suurmiehet vastasi hän aina kysymyksiinsä itse, ja vastaus oli ei. Pitemmälle hän ei ehtinyt, ennenkuin naamio taas oli käynnissä.
— Minun mielestäni se on hyvin tyhmä nimi! Noo! Te luulette sen leviävän?
— En tiedä mitään koko asiasta, enkä tiedä mistä te puhutte.
— Ette tiedä mitään?
Hän ottaa lehden ja näyttää.
Falk lukee ällistyneenä seuraavan ilmotuksen:
"Tilausilmotus: Sovinnonsoihtu. Aikakauslehti kristillistä yleisöä varten. Ilmestyy kohdakkoin Arvid Falkin toimittamana. (Kaunokirjallisuus-Akatemian palkitsema kirjailija). Ensimmäinen vihko sisältää Håkan Spegelin Jumalan luodut teot, tunnustettavasti uskonnollista henkeä ja syvää kristillisyyttä uhkuva runoteos".
Hän oli unohtanut peruuttaa Spegelin ja siinä hän nyt seisoi sanatonna!
— Kuinka suuri on painos? Hä? 2,000 otaksun minä. — Liian vähän: Ei kelpaa! Minun Viimeistä Tuomiotani leviää 10,000 ja minä en kuitenkaan saa siitä enempää kuin — mitä mä sanoisin — viisitoista puhdasta!