"No?" kysyi hän kovasti jännittyneenä.
Petra nosti kasvonsa. Per Borting ei saanut muuta vastausta kuin kaksi kyyneleistä silmää ja pienen vavahduksen suun ympärillä.
Hän ei kysynyt enempää. Veti vain Petran istumaan penkille viereensä ja puristi hänen kättään.
Petra ei sanonut sanaakaan.
Vihdoin pitkän ajan kuluttua Borting kysyi:
"Eikö hän tahtonut ottaa teitä vastaan?"
"Hän on matkustanut", kuiskasi Petra. "Matkustanut tänä aamuna
Bergeniin."
Per Borting istui hetken ääneti.
"Mutta hän tulee ehkä tänne takaisin. Tai tehän voisitte antaa jonkun toisen etevän arvostella lauluanne", sanoi hän sävyisästi.
"Ihmiset ovat niin ty-hyhmiä, kun heidän pitää lohohdutella", nyyhkytti
Petra.