Maaherrattaren äänessä tuntui melkein olevan hiukan huvitettu sävy.
"Mitä arpoja minun pitää ottaa?"
"Mitä tahdotte. Minä en koskaan voita", sanoi maaherratar.
"Minä voitan", sanoi Petra voitonriemuisena. "Minä olen voittanut housukankaan pojille ja villahameen ja viheriän lasisen kukkasmaljakon. Minä olen varma, että voitan jotain teille molemmillekin."
Vilhelm Veyer tuli päivälliselle.
"Jos te tahdotte tulla myyjäisiin jo kello seitsemältä, niin minä voin saattaa teidät sisälle", ehdotti hän. "Minun pitää olla kokouksessa samassa talossa myöhemmin illalla.
"Voinko minä?"
Petra katsoi odottavaisesti maaherrattareen, ja maaherra kiiruhti vastaamaan:
"Menkää te vain, lapsi. Minä tulen hyvin toimeen. Ja teille on hauskaa, kun saatte Vilhelmin mukaanne, hän tuntee koko kaupungin."
Neljännestuntia ennen kuin heidän piti tavata, seisoi Petra ylioppilasyhdistyksen talon luona odottamassa.