"Olisin ehkä voinut vastustaa Bergenin rataa – mutta en teitä.
Huolimatta alituisesta taloudellisesta pulastani."
Vilhelm Veyer puhui hymyillen – mutta hymy ikäänkuin ei ulottunut ääneen ja silmiin.
Petrakin otti kaksi arpaa.
"Minun pitää saada viisi äyriä takaisin", sanoi hän.
"Hyvänen aika, antakaa anteeksi."
Se sanottiin ivallisesti. Rahat laskettiin hitaasti äyri äyriltä.
"Hyvästi sitten, Veyer!"
"Hän aikoi peijata minua", sanoi Petra harmistuneena. "Hän suuttui, kun minä huomasin sen."
Vilhelm Veyer hymyili.
"Myyjäisissä ei olla niin tarkkoja", sanoi hän. "Siellä koetetaan saada ihmisiltä niin paljon kuin mahdollista."