"Eipä niinkään. Onhan vain hyvä, ettei hänen enää tarvitse kärsiä eikä olla riippuvainen toisien avusta. Ja on itsekästä surra, kun joku kuolee. Minulla on toinen, pahempi huoli."
Borting katseli häntä.
"Selkkauksia herrattaren kanssa?" keksi hän.
"Pahempaa", sanoi Petra järkähtämättömästi.
"Vieläkin pahempaa? Mitä ihmettä se sitten voi olla?" kysyi Per Borting aivan säikäyksissään.
"Minä – luulen, että olen kihloissa", sanoi Petra.
"Luulette? Veyerin kanssa varmaankin?" kysyi Borting terävästi. Hän punastui kaulaa myöten.
Petra nyökäytti päätään.
"Luulette? Mutta oletteko te hullu. Täytyy teidän toki tietää, oletteko kihloissa", huudahti Per Borting kiihkoisasti. "Kertokaa minulle kaikki! Muistakaa, että olette luvannut sen." Ääni oli käskevä.
"Niin", kertoi Petra. "Minä sanoin kovia sanoja papille. Ja sitten hän suuteli minua."