Valloitettuaan uskomattoman nopeasti äärettömiä alueita ja hämmästeltyään itsekin näitä voittojaan enemmän kuin kukistetut kansat tappioitaan, miettivät nämä molemmat kansat niiden säilyttämisen keinoja ja kulkivat siinä kumpainenkin eri tietä.
Kun espanjalaiset eivät katsoneet jaksavansa pakottaa voitettuja kansakuntia uskollisuuteen, pitivät he parempana surmata ne sukupuuttoon ja lähettää niiden tilalle Espanjasta luotettavaa väkeä, eikä milloinkaan ole kauheampaa suunnitelmaa täsmällisemmin toteutettu. Nähtiinhän silloin kansan, yhtä lukuisan kuin kaikki Euroopan kansat yhteensä, katoavan maan päältä näiden raakalaisten saapuessa, raakalaisten, jotka näyttivät Länsi-Intian keksiessään halunneen samalla osoittaa ihmisille keksineensä julmuuden korkeimman asteen.
Tällaisen raakalaisuuden avulla saivat he säilymään sanotun maan vallassaan. Huomaa siitä, kuinka tuhoisia valloitukset ovat, koska niiden seurauksetkin ovat tuollaisia, sillä tämä inhoittava apukeino oli tosiaankin ainoa. Kuinka he olisivatkaan kyenneet pitämään niin monia miljoonia ihmisiä kurissa? Kuinka he olisivatkaan jaksaneet käydä sisäistä sotaa niin pitkän matkan takaa? Mitä heistä olisikaan tullut, jos he olisivat antaneet näille kansoille aikaa toipua ihmetyksestä, johon ne olivat vaipuneet näiden uusien jumalain saapuessa ja heidän pelottavien salamainsa leimahtaessa?
Portugalilaiset kulkivat taas kokonaan vastakkaista tietä. He eivät käyttäneet julmuutta. Mutta niinpä karkotettiinkin heidät pian kaikista maista, jotka he olivat löytäneet. Hollantilaiset tukivat näiden kansojen kapinaa ja käyttivät sitä hyödykseen.
Kuka ruhtinas kadehtisi näiden valloittajien kohtaloa? Kuka haluaisi tehdä sellaisia valloituksia sellaisilla ehdoilla? Toiset karkotettiin anastetuilta alueilta tuota pikaa. Toiset tekivät niistä erämaita ja toimittivat saman osan omallekin maalleen.
Sankarien arpana onkin perikatoon syöksyminen sellaisia maita valloittaessaan, jotka he pian taas menettävät, tai sellaisia kansoja kukistaessaan, jotka heidän on pakko itse tuhota. He muistuttavat mielipuolta, joka tuhlasi omaisuutensa ostamalla kuvapatsaita, mitkä hän heitti mereen, ja peilejä, mitkä hän heti rikkoi.
Pariisissa, 18 p. Rhamazan-kuuta v. 1718.
123. kirje.
Usbek kirjoittaa samalle.
Hallituksen lempeys edistää ihmeellisesti suvun lisääntymistä. Kaikki tasavallat ovat siitä pysyvänä todistuksena, ja muita enemmän Sveitsi ja Hollanti, jotka ovat Euroopan kehnoimmat valtiot maanlaadun puolesta, mutta jotka ovat kuitenkin tiheimmin asuttuja.