Muutamien viehättävien teosten… jotka ovat ilmestyneet Persialaisten kirjeiden jälkeen. Montesquieun eläessä ilmestyi joukko näiden suosittujen kirjeiden jäljittelyjä, niinkuin esim. Saint-Foix'n Lettres turques (Turkkilaisia kirjeitä), jotka oli suoranaisesti sepitetty Montesquieun teoksen jatkoksi, markiisi d'Argenson'in Lettres juives (Juutalaisia kirjeitä, 1738), rva de Graf-Figny'n Lettres d'une Péruvienne (Erään perulaisnaisen kirjeitä, v. 1747), Samuel Richardson'in Pamela (1741), ym. Tämä jälkimmäinen romaani, jonka Montesquieu rva de Graffignyn teoksen ohella erikoisesti mainitsee tässä yhteydessä, on kuitenkin vain kirjemuodoltaan Montesquieun kirjan kaltainen. Montesquieu katsoi ensimmäisenä tuoneensa kirjeromaanin uudempaan kirjallisuuteen. Tämän muodon valinnassa on häneen kuitenkin epäilemättä vahvasti vaikuttanut Pascalin esimerkki, tämä kun oli jo vv. 1656-1657 julkaissut kuuluisat jansenistiset kiistakirjeensä Letters à un provincial (Kirjeitä eräälle maaseutulaiselle.) Joka tapauksessa saavutti kirjeromaani Montesquieun jälkeen suurta suosiota ja loi esim. sellaiset käänteentekevät teokset kuin Rousseaun Uusi Héloïse (1760) ja Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset (1774), joihin myöhemmin (1802) liittyivät vielä Foscolon sepittämät Jacopo Ortisin viimeiset kirjeet.
ESIPUHE.
Tunnen erään naisen… Vanhemmat selittäjät sanovat tätä naista tekijän vaimoksi.
1. kirje.
Ispahan l. nykyään Isfahan oli vielä tällöin Persian pääkaupunkina, mutta sitten kun se ryöstettiin afganilaisten hyökkäyksen aikana (1722) menetti se entisen merkityksensä. Myöhemmin muutettiin hallituksenkin istuin Teheraniin. Aikoinaan oli Ispahan Itämaiden kukoistavimpia kaupunkeja, täynnä toinen toistaan komeampia loistorakennuksia, useiden karavaaniteiden keskus, asukkaita noin 10 kertaa enemmän kuin nyt, jolloin niitä on 70,000. Medshid-i Shah-moskeija on vieläkin Itämaiden uhkein. Teollisuuskin on yhä huomattava.
Kum l. Kom, vanhan persialaisen maakunnan pääpaikka, pohjoiseen Ispahanista, Persian ylätasangolla. Tässä kaupungissa palvottiin ja palvotaan Fatimaa, joka ei ole sama kuin Muhammedin kuuluisa tytär, fatimidien esiäiti, vaan erään Alin seuraajan tytär.
Tauris, nykyään Tabris, vanhan persialaisen maakunnan pääpaikka, lähellä Persian nykyistä rajaa.
Erserum, nykyisen Turkin Länsi-Armenian pääkaupunki, noin 40,000 asukasta, linnoitettu, saavuttanut kuuluisuutta ensimmäisen maailmansodan yhtenä näyttämönä. Sijaitessaan Trapetsuntin ja Tahrisin välisen kauppatien varrella, se oli aikaisemmin erittäin tärkeä karavaanien varastopaikka ja Itämaiden kukoistavimpia kaupunkeja: vieläkin se on Armenian tärkein kauppakaupunki.
Saphar-kuuta. Persialaiset laskivat alkuaan aikansa aurinkovuosittain, mutta muhamettilaisuuden päästyä valtaan tuli tämän ajanlaskun tilalle arabialais-muhamettilainen kalenteri, joka jakaa ajan kuuvuosiin. Kussakin vuodessa on 12 kuukautta, kussakin kuukaudessa 29 tai 30 päivää. Arabialainen vuosi on siis lyhempi kuin gregoriaaninen ja joutuu siitä yhä enemmän edelle. Arabialaiset kuukaudet ovat: 1. Muhárram (tässä Maharram); 2. Sáfar (Saphar); 3. Rebi'el-auwal (Ensimmäinen Rebiab-kuu); 4. Rebi'el-tani (Toinen Rebiab-kuu); 5. Djumádá el-úla (Ensimmäinen Gemmadi-kuu); 6. Djumádá el-áchira (Toinen Gemmadi-kuu); 7. Rádjab (Rhegeb); 8. Scha'bán (Chahban); 9. Ramadán (Ramazan); 10. Shauwál (Chalval); 11. Du-l-ká'da (Zilkadeh); 12. Du-l-hiddja (Zilhageh). Niinkuin tiedetään, alkaa tämä ajanlasku, hedshra, Muhammedin paosta, joka tapahtui 15 p. heinäk. 622 j.Kr.
2. kirje.