Montesquieun kertomus luolaihmisestä sisältää jo samoja perusaatteita, joita hän sittemmin kehittää Lakien hengessä (III: 3-7; IV: 2-5). Näissä kirjeissä hän puhuu samaan tapaan kuin myöhemmin Rousseau ennen yhteiskuntaa vallinneesta onnellisesta, hyveen hallitsemasta tilasta ja katsoo yksinvaltaisen hallitusmuodon asettamista ja omaisuuden yksilöllistämistä kaikkien onnettomuuksien alkulähteeksi. Mutta "hyve", "kunto" saattaa hänen myöhemmän käsityksensä mukaan kuitenkin elää kansanvaltaisessa ja tasavaltaisessa valtiomuodossa, kun taas ylimysvallan kantavana aatteena on "kohtuullisuus", yksinvallan "kunniantunto" ja itsevallan "pelko".
16. kirje.
Kumin kolme hautaa ovat, paitsi ylempänä mainittua Fatiman hautaa, persialaisten kuningasten Sefi I:n ja Abbas II:n haudat.
Kalifi Ali, Muhammedin vävy sai apeltaan miekan, jota nimitettiin Zufagariksi ja jonka sanottiin olleen kärjestään halkinainen kuin haarukka. Hänen seuraajansa säilyttivät sitä pyhänä kaluna, kunnes muuan heistä särki sen metsästysretkellä.
Imaamilla, muhamettilaisella arvonimellä, on useita merkityksiä. Ensiksikin sillä tarkoitetaan pappia, joka moskeijassa johtaa yhteistä rukousta tai lukee saarnan. Sitten se merkitsee uskonnollista päämiestä, jonka maallinen vastakohta on emiiri. Turkin sulttaaneilla oli nämä kummatkin arvonimet. Imaameiksi sanotaan edelleen varhaisimman muhamettilaisen aikakauden koraaninselittäjiä. Imaameja ovat vihdoin kaksitoista Muhammedin vävystä Alista polveutuvaa henkilöä, joista viimeinen, Muhammed al Mahdi v. 879 hävisi tietymättömiin. Sunnalaiset luulevat Mahdin kerran ilmestyvän ja alistavan koko maailman islamiin. Shi'iitit taas otaksuvat hänen olevan vielä hengissä ja palaavan kerran ottamaan maailmanvallan käsiinsä. Kolmastoista imaami on siis erinomainen kohteliaisuusnimitys.
Tulitaivas (l'empyrée), empyreum, maailman ylin osa, johon arveltiin tulen muka keveimpänä, alati ylöspäin pyrkivänä alkuaineena kerääntyneen ja josta taivaan valoilmiöt saavat alkunsa. Kuvaannollisesti valon koti, autuaitten asunto. Danten suuressa runoelmassa paratiisin ylin osa.
Niinkuin päivän sarastaessa erotetaan valkea lanka mustasta: lause on Koraanista (II. luku, 183. säe), missä eriväristen lankojen erottamista käytetään paaston alkamisen merkkinä.
Hurmaannuta se profeettain hengellä: paitsi Muhammedia, varsinaista Profeettaa, tunnustaa islami tuhansittain muitakin jumalallisia lähettejä. Arvokkaimpia niiden joukossa ovat esim. Aadam, Noa, Aabraham, Mooses ja Jeesus.
17. kirje.
Jonka ovat kirjoittaneet enkelien kädet. Mm. enkeli Gabrielin suhteesta Koraaniin lausuu tämä itse (II, 91); "Sano: 'Ken on Gabrielin vihollinen?' sillä hänhän ilmoitti Allahin suostumuksella sydämellesi (Koraanin sanat) entisen vahvistukseksi ja ojennukseksi ja iloiseksi sanomaksi uskovaisille."